Taktiikan opettaminen

TAKTIIKAN OPETTAMINEN

Taktiikka on varsin laaja käsite, joka sisältää hyökkäys- ja puolustuspelin eri vaiheita, pallon menetyksen tai pelivälineen voittamisen jälkeiset tilanteenvaihdot molempiin suuntiin sekä kaikki erikoistilanteet hyökättäessä ja puolustettaessa. Hatsinalaisessa pelitavassa taktiikka on jaettu hyökkäys- ja puolustuspelin eri vaiheisiin. Taktiikkaa opetetaan näiden pelin vaiheiden kautta. Myös pelaajien tulee oppia kyseiset pelin vaiheet ja niihin liittyvä termistö.

Pelin vaiheiden ratkaisumallit ja niiden harjoittelu tulee johtaa pelistä. Tämän vuoksi on suositeltavaa videoida otteluita ja poimia niistä onnistuneita pelin vaiheiden ratkaisuja joukkueen sovituiksi ratkaisumalleiksi ja korjata usein toistuvia epäonnistuneita ratkaisuyrityksiä helpommin ja tehokkaammin toteutettaviksi malleiksi.

Taktiikkaharjoittelua suunnitellessa valmentajan tulee selvittää itselleen yksityiskohtaisesti, mitä vaatimuksia harjoiteltavat taktiset tilanteenratkaisumallit asettavat pelaajille. Opetettavat mallit tulee suunnitella pelaajien sen hetkinen taso huomioiden sellaisiksi, että ne eivät ole teknisesti, fyysisesti tai henkisesti liian vaikeita pelaajien suoritettavaksi. Yksittäisen pelin vaiheen ratkaisumallien tulee kuitenkin olla riittävän haastavia ja vaihtoehdoiltaan monipuolisia, jotta niiden harjoittelu tukee pelaajan kokonaisvaltaista kehittymistä vaatien fyysistä suorituskykyä, havainnointia, päätöksentekoa ja kommunikointia sekä laadukasta teknistä suorittamista.

Koska jokaiseen pelin vaiheeseen liittyy suuri määrä yksityiskohtia, jotka saattavat koskea yksittäistä pelaajaa, osaa joukkueen pelaajista tai koko joukkuetta, on yksittäisen pelin vaiheen opettaminenkin käsitettävä pitkänä projektina, joka on purettava pelaajille pienempiin palasiin. Taktiikan opettaminen osissa jaetaan pidemmälle aikavälille nousujohteisesti kehittyväksi harjoitussuunnitelmaksi, jossa edetään vaiheittain yksilötaktiikasta, osa-joukkuetaktiikan kautta koko joukkueen taktiikkaan.

Jokaista harjoitusvaihetta (yksilötaktiikka, koko joukkuetaktiikka) voidaan ajatella syklinä, jossa vaikeustasoa nostetaan asteittain pelaajien kehittymisen myötä. Eteneminen helposta vaikeaan tapahtuu taktiikan opettamisen stressitasojen säätelyllä. Stressitasoihin perustuen taktiset ratkaisumallit harjoitetaan ensin yksilötaktisesti hyvin yksinkertaisena ja helppona suoritteena. Tämän jälkeen harjoitteeseen tuodaan vaikeutta esimerkiksi lisäämällä vastustajia tai aistiärsykkeiden perusteella tehtäviä valintoja. Kun yksilötaktiikan teemassa on edetty harjoittamaan normaalia pelitilannetta vastaavaa suoritusta tai vaikeampaa suoritusta, siirrytään kokojoukkuetaktiikkaan ja käydään samojen vaiheiden kautta – stressitasoja säätelemällä – läpi osajoukkueen ratkaisumallit edeten helposta vaikeaan. 

Aina välillä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan missä mennään. On tärkeää myös verrata pelaajien oppimista harjoitus- ja kausisuunnitelmaan. Ollaanko kausisuunnitelman mukaisessa oppimisvauhdissa?