Voima

Nopeus

Tässä osiossa nopeudella tarkoitetaan erityisesti juoksu-, kiihdytys- ja liikkumisnopeutta. On kuitenkin tärkeää huomioida, että salibandynpelaaja on nopea vasta, kun hän on nopea lajisuorituksessaan. Hän ei välttämättä ole nopea lajisuorituksessa vaikka pärjäisikin loistavasti suorassa juoksussa ja nopeustesteissä. Ollakseen nopea salibandykentällä pelaaja tarvitsee juoksu-, kiihdytys- ja liikkumisnopeuden lisäksi myös muun muassa ketteryyttä, nopeustaitavuutta, reaktionopeutta ja ajattelunopeutta. 

 

NOPEUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

1. Nopea lihassolusuhde

2. Lihasvoima

3. Nopeiden motoristen yksiköiden tehokas hermotus

4. Kimmoisuuden hyödyntäminen

5. Suorituksen rentous

6. Nivelten liikkuvuus

7. Juoksutekniikka

 

NOPEUDEN LAJIT

Nopeus jaetaan liikenopeuteen, räjähtävään nopeuteen ja maitohapottomaan nopeuskestävyyteen. Liikenopeudella tarkoitetaan nopeaa siirtymistä paikasta toiseen ja nopeuden säilyttämistä liikkeessä. Räjähtävällä nopeudella tarkoitetaan lyhytaikaista, yksittäistä ja mahdollisimman nopeaa liikesuoritusta. Maitohapollinen nopeuskestävyys on kykyä palautua nopeasti lyhytkestoisista ja maksimaalisista nopeussuorituksista.

 

NOPEUSHARJOITTELU

Nopeuden tiedetään olevan vahvasti periytyvää. Tämän takia biologisten rakennemuutosten aikaan saaminen on helpointa hyvin varhaisessa vaiheessa lapsena. Lasten nopeusharjoitteluvaiheen laiminlyöntejä on vaikea kompensoida aikuisena. Alle kouluikäisten leikinomaisen harjoittelun tulisi aina sisältää nopeusosia. Juoksuliike ja nopeus kehittyvät havaittavasti 6-7-ikävuoden välillä. Tällöin lapselle tulisi antaa mahdollisuus vapaaseen juoksemiseen ja liikkumiseen niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Tässä ikävaiheessa lapsi nauttii juoksemisesta. Tämän takia juoksemista ei koskaan tulisi käyttää rangaistusmuotona. Nopeusharjoittelussa tulisi kiinnittää huomiota matkan pituuden ja toistomäärien oikeaan valintaan. Kovimmalla juoksuteholla suoritettujen matkojen tulee olla lyhyitä ja harjoitteiden vaihtelevia. Nopeusharjoittelua ei myöskään kannata tehdä väsyneenä. Kun kroppa on palautunut edellisistä harjoituksista, hyvän alkuverryttelyn jälkeen saadaan nopeusharjoittelusta eniten hyötyä irti.

HUOM!! Nopeusharjoitteet kannattaa mahdollisimman usein yhdistää reaktiokyky- ja valintareaktiokykyharjoitteiden kanssa.

Alle kymmenen vuotiaiden nopeusharjoitteluun soveltuvat erilaiset viesti- ja kilpajuoksut, hippaleikit, reaktio- ja lähtöleikit, hyppyjä sisältävät leikit ja salibandypesäpallo. Kymmenen ikävuoden jälkeen nopeusharjoittelua voidaan toteuttaa yhä pelinomaisemmin harjoitteilla, joissa kaksi pelaajaa kisaavat kaksinkamppailupallosta 1v1-tilanteessa.

Juoksunopeus on yhtä kuin askeltiheys kertaa askelpituus. Alle 12 vuotiaiden nopeusharjoittelussa keskitytään lähinnä askeltiheyden kehittämiseen. Askelpituuteen liittyvä juoksunopeus kehittyy parhaiten 12-15-vuotiaana. Sekä askeltiheyden että askelpituuden harjoittelussa hyviä apuvälineitä ovat askeltikkaat ja muut tarvikkeet, joilla pystytään määrittämään sekä vaihtelemaan askeltiheyttä ja pituutta.

 

Alla on nopeusharjoittelun herkkyyskaudet


v = valmistava harjoittelu

h = harjoittelu

x = herkkyyskausi

 

NOPEUSHARJOITTELUN SUUNNITTELU

Alla olevassa taulukossa ovat nopeusominaisuuksien harjoitusohjeet, jotka kertovat, miten mitäkin nopeusominaisuutta tulisi harjoittaa. Taulukon perusteella voidaan määrittää työn kesto, toistojen ja sarjojen määrät harjoituksessa sekä palautuksien pituudet ja suorituksen intensiteetti. Ohjaavana ajatuksena on se, että pelaajilla, joilla on vähäinen kokemus nopeusharjoittelusta, toisto- ja sarjamäärät tulisivat olla haitarin pienimmästä päästä. Kokeneimmilla vastaavasti määrien tulisi olla suuria.