Maitohapoton nopeuskestävyys

MAITOHAPOTON NOPEUSKESTÄVYYS

Nopeuskestävyys jaetaan maitohapottomaan nopeuskestävyyteen ja maitohapolliseen nopeuskestävyyteen. Maitohapottomassa nopeuskestävyydessä energiantuotto perustuu elimistön välittömiin energianlähteisiin (ATP ja KP), kuten muissakin nopeuden osa-alueissa. Maitohapollisessa nopeuskestävyydessä energiantuotto perustuu glykogeeniin ja sen vuoksi sitä käsitellään kestävyysosiossa.

Maitohapottoman nopeuskestävyysharjoittelun tavoitteena on hermo-lihasjärjestelmän mukauttaminen suureen suoritusnopeuteen sekä lajitekniikan ja rentouden ylläpitäminen ja kehittäminen. Salibandyssä tätä kykyä tarvitaan, jotta pelaaja pystyy suoriutumaan lyhytkestoisista nopeista suorituksista kova tempoisessa ottelussa väsyneenäkin. Vaikka tästä harjoitusmuodosta käytetään nimeä maitohapoton nopeuskestävyys, ei maitohapon muodostumiselta voida täysin välttyä. Suoritus- ja palautumisajat tulisivat kuitenkin olla sellaiset, ettei maitohapon tuoton aiheuttama väsymys pääse liikaa vaikuttamaan suoritustekniikkaan.

 

MAITOHAPOTON NOPEUSKESTÄVYYSHARJOITTELU

Maitohapottoman nopeuskestävyysharjoittelun tulisi olla aina lajinomaista, jotta harjoittelu kuormittaisi nimenomaan lajissa tarvittavia lihaksia ja että rentous siirtyisi optimaalisesti lajisuorituksiin. Ohjaavana ajatuksena maitohapottomassa nopeuskestävyysharjoittelussa on se, että suoritusaika ja toistopalautukset ovat lyhyitä, mutta sarjapalautusten tulisi olla pitkiä, sillä niiden aikana elimistön on tarkoitus täyttää energiavarastot.

6-9-vuotiaiden maitohapottomaan nopeuskestävyysharjoitteluun ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota, jos harjoitukset muuten ovat monipuolisia ja leikkeihin, peleihin sekä kisailuihin sisältyy spurtteja ja nopeutta vaativia suorituksia.

10-11-vuotiaiden maitohapoton nopeuskestävyysharjoittelu voidaan toteuttaa edelleen osittain leikkien muodossa, mutta suoritus- ja palautumisaikojen optimaalisuuteen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Tämän vuoksi harjoitteluun kannattaa ottaa enemmän mukaan viestikisailuita pienilukuisin joukkuein. Ominaisuutta voidaan kehittää myös erilaisin maalintekoharjoittein, joissa maalintekoyritystä edeltää terävä spurtti.

12 ikävuodesta eteenpäin maitohapottoman nopeuskestävyysharjoittelun tulisi olla yhä pelinomaisempaa. Tässä vaiheessa harjoittelu tulee perustaa 1v1-kaksinkamppailuihin, jotka voivat päättyä esimerkiksi maalintekoon. Pitkiä jonoja ei maitohapottoman nopeuskestävyysharjoittelun aikana saisi muodostua.