Uuden pelaajan opas

Uuden pelaajan opas

 

Salibandy on koko ajan kasvava liikuntamuoto, jonka parissa pystyt viettämään monia mukavia hetkiä elämäsi aikana. Tule siis mukaan nauttimaan mukavasta yhdessäolosta, hyvistä harjoituksista ja kokemaan otteluiden tuomasta jännityksestä ja pelaamisen riemusta.

Sopiva aloitusikä on sekä tytöillä että pojilla 6 - 9 vuotta kerhomaailman joukkueiden kautta. Jos olet vanhempi, niin yhdessä varmasti löydämme sinulle sopivan aloitusjoukkueen.

Hatsina tarjoaa Sinulle:
- myönteisiä onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä
- mukavaa ja kehittävää toimintaa joukkueen jäsenenä
- leikkimielistä kisailua salibandyn parissa
- monipuolista, kehityskaudet huomioon ottavaa liikuntaa
- kohtuu edullisen ja liikunnallisen harrastuksen, jonka parissa on mahdollista jatkaa omien kykyjen ja halujen puitteissa mahdollisimman pitkään

MITÄ ALOITTELEVA SALIBANDYN PELAAJA TARVITSEE?

Vakuutus
Jokaisella pelaajalla on oltava aina vakuutus. Salibandyliiton pelaajavakuutuksista vastaa OP-Pohjola.
Salibandypelaaja saa ostettua vakuutuksen lisenssin yhteydessä. Lisenssit määräytyvät sarjan ja iän mukaan. Lisenssin hinta on 8 eurosta aina 266 euroon ja siitä vakuutuksen hinta 3 eurosta 230 euroon. Lisätietoja vakuutuksista saa joukkueenjohtajalta.

Kengät
Salibandyn voi aloittaa perus sisäpelikengillä. Kenkä ei saa olla liian pieni eikä liian iso (maksimissaan yhden numeron isompi kuin jalan koko). Liian pieni kenkä puristaa, hiertää ja tekee rakkoja jalkoihin. Isoilla kengillä taas nopeat käännökset ovat vaarallisia, koska iso kenkä ei tue niin paljon kuin sopiva.
Salibandya pelataan parketilla, massalla tai matolla. Kengät kuluvat kauden aikana paljon, joten yleensä yhdet kengät kestävät yhden kauden.

Maila
Salibandyn voit aloittaa sellaisella mailalla, mistä löytyy liiton hyväksymä merkki. Maila on tärkeää olla oikean mittainen, eli sen kuuluisi yltää hivenen yli napaan. Maksimissaan kymmenen senttiä yli navan. Tämä on toki riippuvainen esimerkiksi raajojen pituuksista.

Suojalasit
Suojalasit ovat pakolliset aina 18-vuotiaaksi asti. Suojalasit täytyy olla oikean kokoiset, jotta ne pysyvät hyvin päässä pelatessa.

HARJOITTELU
Ilman harjoittelua ei tule mestareita. Harjoittelu on siis pelaajan kehittymisen edellytys, ja hyväksi pelaajaksi tullaan valmennusohjelman avulla ja touhutessa salibandyn parissa myös vapaa-aikana.
Aluksi joukkueet harjoittelevat 1-2 kertaa viikossa Sport Forumilla tai Rantakeitaalla. Kun ikää tulee lisää, lisääntyvät myös harjoitusmäärät. Normaali harjoitusten kesto on 60–90 minuuttia.

PELAAMINEN JOUKKUEISSA
Aloittavat joukkueet pelaavat oman ja muiden seurojen järjestämiä turnauksia kaikkein pienimmille osanottajille. Sarjapeleihin osallistutaan heti, kun ikä antaa myöten.

Tärkeintä ensimmäisinä pelivuosina on tutustuttaa pojat ja tytöt salibandyyn. Tässä vaiheessa ei vielä tehdä huippupelaajia, mutta voidaan kyllä pilata monta hyvää lupausta sammuttamalla nuoren innostuksen kipinä.
Salibandyssa junioritoiminta perustuu ikäluokkiin, eli pelaajat jakautuvat ryhmiin syntymävuotensa perusteella. Nuorempi voi pelata toki vanhemmassa ikäluokassa, mutta vanhempi harvoin nuoremmassa ikäluokassa.

Poikien kohdalla pelaajamäärät ovat Hatsinassa vaihdelleet, ollen 15 - 25 pelaajaa /ikäluokka. Hatsinan kerhomaailman joukkueissa voi toimia useampikin ryhmä kussakin ikäluokassa.
Tyttöjen ikäluokat ovat toistaiseksi olleet pienempiä kuin poikien, mutta innostus tyttösalibandyyn on selvästi lisääntymässä ja siihen panostetaan jatkossa entistä enemmän. 

ALOITTAVA JOUKKUE
Pelaajien lisäksi toimiva joukkue tarvitsee tuekseen usean aikuisen aktiivisen panoksen. Joukkue tarvitsee valmentajia/ohjaajia, joukkueenjohtajan, huoltajia, raha-asioiden hoitajan jne. Esimerkiksi pelimatkojen, rahoituksen ja kuljetuksen järjestämiseen tarvitaan käytännöllisesti katsoen kaikkien vanhempien tukea.

Valmentaja/ohjaaja
Joukkueen tärkein henkilö heti pelaajien jälkeen on valmentaja (ohjaaja). Koska joka vuosi perustetaan uusia joukkueita 1 - 3, tarvitaan myös uusia valmentajia.

Jokaisella joukkueella olisi hyvä olla vähintään 2-4 valmentajaa/ohjaajaa. Pienryhmissä valmennus toteutuu paremmin, kun valmentajilla on enemmän aikaa yksittäisille pelaajille. Tällöin harjoitukset voidaan myös pitää, vaikka jollain valmentajista olisikin esimerkiksi työeste.

Millään seuralla ei ole varastossa tällaista määrää koulutettuja valmentajia, joten uusien pelaajien myötä aloittavat myös uudet valmentajat/ohjaajat uransa. Hyvin usein valmentaja/ohjaaja on jonkun pelaajan isä, äiti tai vanhempi veli/sisko.

Valmentajan/ohjaajan tehtävä ja koulutus
Valmentajien keskeinen tehtävä on harjoitusten suunnittelu ja toteuttaminen sekä joukkueen ohjaus otteluissa

Suomen Salibandyliitto kouluttaa vuosittain hyvin paljon valmentajia. Valmennustoimintaa ohjaa Hatsinan valmentajille laadittu valmennuslinjaus, josta saa omille harjoituksilleen ja valmennustoiminnalle ohjausta ja ideoita. Seuran sisällä on myös ns. tutor toimintaa 12 vuotta ja nuorempien lasten valmentajille. Tutoreina toimivat valmennuspäällikkö ja edustusjoukkueiden kummipelaajat.

Hatsinassa valmentaja ei ole yksin!

Joukkueen toimihenkilöt
Suositeltavaa on että kolme - viisi aikuista jakaa joukkueen toiminnan kannalta välttämättömät tehtävät keskenään. Tehtäviä on myös hyvä kierrättää vuosien mittaan useampien vanhempien kesken.
Joukkueen toiminnan yleinen johtaminen kuuluu joukkueenjohtajalle.
Hatsinan pelaajien vanhemmat tunnistaa otteluissa siitä, että

  • Kaikkia joukkueita kannustetaan reiluun peliin ja hyviä vastustajia arvostetaan.
  • Pelinohjaus jätetään valmentajan tehtäväksi. Pelaajat eivät kaipaa tai tarvitse kentällä pelatessaan isien ja äitien ohjeita, tuntuivatpa ne meistä vanhemmista kuinka tärkeiltä ja asiantuntevilta tahansa. Annetaan poikien ja tyttöjen oppia salibandyä omilla ehdoillaan.
  • Kentän reunalta ei kommentoida erotuomarin työskentelyä ottelun aikana. Etenkin, kun on kysymyksessä nuori aloitteleva tuomari, vanhemmilta ja valmentajilta voi edellyttää aikuismaista otetta pelin seuraamisessa. Erotuomari tuomitsee ottelun ja kuuluu inhimillisenä resurssina pallopeliin. Siihen kuuluu mm. se, että erotuomari ei voi nähdä ihan kaikkea, erotuomari saattaa joskus tehdä virheitä, erotuomari saa tulkita tilanteita. Kaikesta huolimatta on parempi, että tuomitseminen jätetään yksinomaan erotuomarin tehtäväksi.
  • Kaikki sitoutuvat yhdessä laadittuihin joukkueen pelisääntöihin ja hyväksyvät mm. sen, että nuorimmissa junioreissa joukkueen pelaajia peluutetaan tasapuolisesti.

Tätä kaikkea kutsutaan salibandykulttuuriksi. Toimimalla näin tuemme valmentajia työssään ja annamme oikean käyttäytymismallin omille lapsillemme. Helppoa reilu ja kitkaton toiminta ei aina ole, mutta tavoittelemisen arvoista se silti aina on. Kaiken lisäksi positiivisella asenteella saamme ystäviä yli seurarajojen ja hyvän mielen, joka kestää kauemmin kuin yhden ottelun tai turnauksen ajan.
Kannustakoot niin valmentajat, huoltajat kuin katselijatkin rehdisti kaikkia joukkueita sääntöjenmukaiseen ja reiluun peliin.

Jokainen peli on lasten peleissä yhtä tärkeä, eikä koskaan kuitenkaan niin tärkeä, että sen vuoksi tulisi toimia vastoin hyviä tapoja tai lasten etuja!
Muita tärkeitä vanhempien tehtäviä:

  • ole kiinnostunut lapsesi harrastuksesta esim. kyselemällä mitä harjoituksissa tehtiin
  • osallistu joukkueen toimintaan - jokaiselle löytyy tehtäviä
  • käy vanhempainkokouksissa tutustumassa muihin vanhempiin. Osallistumalla ja olemalla aktiivinen autat myös omalla ajallaan ahertavia valmentajia ja joukkueenjohtajaa
  • kannusta lastasi harjoittelemaan myös vapaa-aikana kotona ja pihalla, mene itsekin mukaan leikkimään ja liikkumaan pihapeleihin lapsesi kanssa
  • älä aseta lapsellesi liian nuorena menestymistavoitteita. Parhaat tulokset syntyvät, kun lapsi tuntee harrastuksen omaksi jutukseen. Menestys ei saa olla ainoa palkitsemisen aihe, myös yrittämisestä tulee palkita. Oppimisen kannalta keskeistä on turvallinen ympäristö, joka sallii epäonnistumiset. Siksi palautteen tulee olla pääosin positiivista ja kannustavaa sekä kritiikin rakentavaa.

 

Kuva